Maserat-hanke

Maaseudun työvoimapulan syyt ja ratkaisut (Maserat) -hanke

1.6.2019 - 20.3.2020

Maaseutupolitiikan neuvosto (Mane) on todennut maaseutualueiden työvoimapulan olevan kansallinen kysymys.  Tämän hankkeen toteuttajat: MTK, Suomen Kylät, ProAgria, Coreorient ja PTT ovat samaa mieltä ja halusivat kehittää käytännön mallin siihen, miten maaseudun työnantajia voidaan auttaa löytämään tarvitsemansa ammattilaiset ja miten työntekijät löytävät sopivan työpaikan. Hankkeen rahoitti Maa- ja metsätalousministeriö Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista. Hankkeen toteutusaika oli 1.6.2019 – 20.3.2020.

Hanke oli tutkimus- ja kehittämishanke, jolla halutaan tarjota valtakunnallinen ratkaisu maaseudun työvoimapulaan. Tutkimusosiossa PTT selvitti maaseudun työvoimapulan taustat. Tutkimusosion tulosten avulla luotiin ympäri Suomea käytäntöön vietävä maaseudun työvoimaneuvonnan palvelumalli sekä maaseudun työvoiman kohtaamispaikka verkossa.  Hankkeen lopputuloksena syntyvät palvelumalli sekä verkkopalvelu ovat vaikuttavimmillaan varsinaisesti vasta hankekauden päätyttyä, koska toimintamallit levitetään maaseututoimijoille eri puolelle Suomea.

Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman sekä Manen tehtävien toteuttamista tukevan hankkeen valtakunnalliset kumppanit muodostavat ainutlaatuisen verkoston viedä tulokset käytäntöön sekä myös tiedottaa niistä kaikkialla Suomessa. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä aktiivisesti Suomen Yrittäjien, työ- ja elinkeinotoimistojen, TEM:n sekä Maaseudun Työnantajaliiton MTA:n kanssa. Heidän edustajansa kuuluivat hankkeen ohjausryhmään kuten myös Maa- ja metsätalousministeriön Antonia Husberg, hankkeen yhteyshenkilö ja hankkeen valvoja Juha Rutanen, Ruralia-instituutti, Helsingin yliopisto. Hankkeen vastuullinen johtaja oli Marko Mäki-Hakola, MTK. 

Maserat-hankkeessa kehitettiin verkostomainen toiminnan malli, jonka pohjalta hankkeen jatkoksi oli tarkoitus suunnitella ja perustaa MTK:n, ProAgrian ja Suomen Kylien yhteinen yhtiö. Maserat-hankkeen aikana tuotettiin tietoa maaseudun työvoimatilanteesta ja esiteltiin toimintamallia eri sidosryhmille. Yhtiö perustettiin hankkeen jatkotoimina huhtikuussa 2020. Töitä Suomesta työvoimapalvelut Oy:n (markkinointinimi Töitä Suomesta Oy) osakkaat ovat ProAgria Keskustelun Liitto, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ja Suomen Kylät ry.

Toimintamalli perustuu siihen, että yhtiön omistajajärjestöjen asiantuntijat toimivat oman asiantuntemuksensa ja osaamisensa pohjalta osin yhtiön tehtävissä, kuten työvoimaneuvonnassa ja muissa työvoiman saantiin liittyvissä palveluissa. Tavoitteena on tukea maaseudun työllistämistä ja työllistymistä nopean ja hitaan kaistan taktiikalla, ihmiskeskeisesti, huomioiden maaseudun yrittäjän ja työnantajan tarpeet. Työvoiman ja avoimien työpaikkojen kohtaannossa on haasteita niin alueellisesti kuin ammatillisesti, on kyse sekä työvoima- että osaajapulasta. Työelämän monimuotoistuessa korostuu yrittäjien kyky työnantajana vastata kehitykseen; esimerkiksi rekrytointi- ja henkilöstöosaaminen ovat yhä merkittävämpiä seikkoja myös maatalousyrityksille. Maserat-hankkeessa muotoillussa toimintamallissa haettiin ratkaisuja näihin eri kohtiin – mitä me voimme tehdä työnantajien puolesta ja rinnalla varmistaaksemme työvoiman saatavuus.  

Hankkeen loppuvaiheessa hankkeessa edelleen kehitetyn töitäsuomesta.fi-palvelua alettiin hyödyntää työnhaun ja työpaikkojen ilmoittamisen lisäksi koronahätäapuun ilmoittautumisessa sekä tiedon välityksessä korona- ja kausityövoimatilanteessa. Sivustoa ja palvelua on kevään aikana kehitetty palvelemaan kausityövoimatarpeita, huomioiden yhtiön, sen osakasjärjestöjen, työnantajien ja työnhakijoiden tarpeet myös jatkossa. Yhtiön liiketoiminnan kehittäminen jatkuu hankkeen ja yhteisen toiminnan tulosten ja kokemusten pohjalta.

Maserat-hankeaikana aloitettiin työ Suomen Kylien maakuntaorganisaatioista Etelä-Pohjanmaan Kylien, Pohjois-Pohjanmaan Kylien ja Pohjois-Savon Kylien tulevien työllisyyspoliittisten hankkeiden käynnistämiseksi paikallisten TE-palveluiden kanssa. MTK:n ja Töitä Suomesta Oy:n Koronakriisi ja Kausityövoiman hankinnan turvaaminen -hanke ”Korokausi” käynnistyi huhtikuussa 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahaston rahoittamana. Töitä Suomesta tekee yhteistyötä TE-hallinnon, TEM:n ja MMM:n kanssa kausityövoimatilanteen ratkaisemisessa. 

Hankkeen alkumetreillä todettiin, että tavoittelemme kovaa, pehmeää ja systeemistä vaikuttavuutta. Töitä Suomesta Oy on jo lyhyen olemassaolonsa aikana ollut tätä. Koronan aiheuttaman poikkeuskevään aikana on toteutunut tuhansia kohtaamisia, neuvonantoa ja konkreettisia toimia työnantajien avuksi saada työvoimaa kausitöihin, sekä syvempien ongelmien tunnistamista. Maserat-hankkeen aikana selvitetyt, vahvistuneet ja esiin tulleet asiat ja haasteet ovat konkretisoituneet lukuisissa yhteydenotoissa ja keskusteluissa (esimerkiksi rekrytointiosaaminen, työnantajana toimiminen, tekemättömän työn löytyminen, osaamisen ja tarpeen kohtaaminen, työpaikan sijainti, henkilökohtainen palvelu, työvoimapalveluiden hyödyntäminen, työlupakäytännöt, kausiluontoisuus).

Hanketyössä syntyy merkittäviksi ja yleisiksi juurtuvia, eri tahot yhdistäviä toimintatapoja, edistämään työllistymistä ja työllistämistä. Maserat-hankkeessa rakennettiin pitkän tähtäimen (liike)toimintaa. Hankkeen tuloksena syntynyt hanketoimijoiden yhteinen yhtiö yhdistää organisaatioiden vahvuudet ja osaamisen yhteiseksi palveluprosessiksi, jossa tulee olemaan nopeampia ja hitaampia kaistoja kohti avoimia työmarkkinoita, työnantajana toimimista ja yrittäjyyttä. Verkostomaisen toimintamallin, joka mahdollistaa työvoiman saamista kestävästi, mahdollistaa toimijoiden osaamisen ja resurssien lisäksi palvelun paikallinen saavutettavuus (toimijoiden laaja toimipisteverkosto), rajattomat digitaaliset ratkaisut sekä yhteistyökumppanuudet. 

Maserat-hanke on tarjonnut hanketoimijoille arvokkaan mahdollisuuden uuden luomiseen, liiketoiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen sekä maaseudun elinvoimaisuuden edistämiseen.     

Toimintasuositukset

  • Työ- ja elinkeinohallinnon resursseille painotusalueet niin, että maaseudulle nimetään oma asiantuntija
  • Maaseudun työvoimatarpeiden, työvoiman liikkuvuuden ja kansainvälisten osaajien Suomeen houkuttelemisen huomioiminen Työmarkkinatorin kehittämisessä.
  • Julkisten työvoimapalveluiden selkeyttäminen ja parempi tunnettavuus. Sähköisen asioinnin rinnalla henkilökohtainen palvelu säilytettävä TE-palveluissa
  • Maaseudun työvoima- ja osaamistarpeiden huomioiminen työvoimapalveluiden suunnittelussa (yrittäjyys, työnantajuus, moniosaajuus, Mestari&Kisälli -malli, kotoutuminen ja kielikoulutus) ja toteutuksessa (mahdollisuus osallistua monikanavaisesti).
  • Paikkatietoon pohjautuvan työllisyystilastoinnin kehittäminen
  • Työllisyys- ja kotoutumishankkeet kokoava järjestelmä; hankkeiden hakukone päättyneistä, käynnissä olevista ja tulevista hankkeista. Tavoitteena eri toimijoiden kokonaisvaltaisempi ja vaikuttava yhteistyö.
  • Palkkatukimäärärahojen riittävyys ja saatavuus myös maatalousyrittäjille.
  • Koulutuksen ja oppilaitosyhteistyön kehittäminen. Koulutusvaihtoehtojen joustavuus, esim. muuntokoulutus työn ohessa, monimuotoisuus eri asteilla opiskelun ja koulutuksen mahdollistamiseksi välimatkankin päästä. Opiskelun ja työn limittyminen; verkostoituminen ja työnantajan löytyminen jo opiskelujen aikana.
  • Työperäisen maahanmuuton ja ulkomaisen työvoiman maahantulon helpottaminen:
    • Työlupakäytäntöjen joustavoittaminen ja nopeuttaminen
    • Kausityöluvan hinnan kohtuullistaminen
    • Kausityöntekijöiden liikkuvuuden helpottaminen tilojen välillä
    • Tarveharkinnan purkaminen tai keventäminen
    • Sähköinen työlupa, joka sisältäisi mahdollisesti myös muuta tietoa kuten osaamistodistukset, työkokemuksen
  • Työnantajien välisen yhteistyön edistäminen ja tukeminen
  • Kotoutumiskäytäntöjen ja maahanmuuttopolitiikan toimenpiteet:
    • Lähtöpaikan ja vastaanottopaikan yhteensovittaminen (”maalta maalle”)
    • Osaamiskartoitukset jo ennen maahantuloa
    • Työllistymisen mahdollistaminen maahan tullessa
  • Nopeat tietoliikenneyhteydet ja niiden mahdollistamat palvelut, rakenteet ja työkalut verkkovälitteiselle opiskelulle ja monialaiselle yhteistyölle. Kylätalojen ja oppilaitosten hyödyntäminen kohtaamisen paikkoina, etätyö- ja palvelupisteinä (esimerkiksi palvelujen saavutettavuus verkon yli eli yhteys ja laitteet osallistumista varten). 
  • Maaseudun järjestettyjen kuljetusten ja joukkoliikenteen parempi hyödyntäminen työllistymisen ja palvelujen mahdollistamiseksi eli eri ryhmien mahdollisuus löytää ja hyödyntää kyytejä.

Yhteystiedot

  • Hankkeen vastuullinen johtaja: Marko Mäki-Hakola, MTK. 040 502 6810.
  • Projektipäällikkö Kati Kuula, MTK. 045 112 9173.

Linkkejä

TOP